Invest in a clean future

throught the unique technology of Savosolar

Markkinakatsaus

Markkinakatsaus, elokuu 2022

Puhtaan uusiutuvan energiantuotannon taustalla on tähän asti ollut ennen kaikkea taistelu ilmaston lämpenemistä vastaan. Euroopan komission uusiutuvia energianlähteitä koskevassa direktiiviehdotuksessa heinäkuulta 2021 (Fit for 55) tavoitteena on kasvihuonekaasujen vähentäminen vuoteen 2030 mennessä vähintään 55 prosentilla vuoden 1990 tasosta. EU:n tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Euroopan unioni on myös ohjannut vuosille 2021-2023 suunnatusta koronasta toipumisen 1 800 miljardin euron tuki-instrumentistaan 30 prosenttia ilmastotoimiin eli vahvistamaan unionin Vihreän kehityksen – ohjelmaa (Green Deal Programme).

Päästövähennys- ja hiilineutraaliustavoitteita on asetettu laajalti myös muualla maailmalla. Päästövähennystavoitteissa on julkisuudessa keskitytty paljolti sähköistämiseen aurinko- ja tuulivoimalla. Lämmityksen osuus esimerkiksi Euroopassa kokonaisenergiankäytöstä on kuitenkin noin 50 %, liikenteen noin 30 % ja suoran sähkön käyttö vain noin 20 %, ja Euroopan hiilipäästöistä yli puolet aiheutuu lämmityksestä. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut maailmanlaajuisen energia-alan turbulenssin, jonka vaikutukset näkyvät erityisesti Euroopassa. Ilmastotavoitteiden rinnalle on noussut nopeasti tarve vähentää Euroopan riippuvuutta venäläisestä energiasta. Huoli energian hinnasta ja saatavuudesta erityisesti lämmöntuotannossa on aiheuttanut toimenpiteitä energiansaannin turvaamiseksi tulevan talven varalle mutta on samalla lisännyt kiinnostusta uusiutuvaa energiaa kohtaan.

Vaikka päästöttömän aurinkolämmön hyödyntäminen kaukolämmityksessä ja teollisissa prosesseissa on viime vuosina lisääntynyt, kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan vain noin 11 prosenttia lämmityksestä tuotetaan maailmanlaajuisesti uusiutuvalla energialla. Sähköntuotannossa uusiutuvien energianlähteiden osuus on IEA:n mukaan noin 29 prosenttia. Sähköistäminen on voimakas trendi, mutta on selvää, että pelkästään uusiutuvilla energiamuodoilla tuotettu sähkö ei riitä läheskään kaiken fossiilisen energian korvaamiseen eikä myöskään tulevaisuuden vihreän vetytalouden tarpeisiin. Lisäämällä aurinkolämmön hyödyntämistä lämmityksessä, uusiutuvasti tuotettua sähköä voidaan hyödyntää enemmän ja nopeammin muun muassa sähköistyvässä liikenteessä.

EU:n komissio julkaisi toukokuussa 2022 laajan paketin, RePowerEU-suunnitelman, jolla haetaan ratkaisuja siihen, miten venäläisestä fossiilisesta energiasta voidaan siirtyä mahdollisimman pian puhtaaseen energiaan. Komissio esittää muun muassa energiatehokkuusdirektiivin uusiutuvan energian tavoitteen korottamista 40 prosentista 45 prosenttiin. Yhtenä konkreettisena toimenpiteenä komissio esittää uusiutuvan energian hankkeiden lupaprosessien nopeuttamista.

Samassa yhteydessä RePower-tiedonannon kanssa komissio julkisti aurinkoenergiastrategian, jolla pyritään varmistamaan aurinkoenergian koko potentiaalin hyödyntäminen Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi. Jäsenmaiden tulisi kiihdyttää aurinkosähkön käyttöönottoa sekä suurten lämpöpumppujen, geotermisen energian sekä aurinkolämmön hyödyntämistä. Strategia nostaa esiin aurinkolämmön lisäämisen erityisesti kaukolämmityksessä.

Ranskassa Narbonnen kaukolämmön tuotannosta tehdyn selvityksen mukaan aurinkolämpö on puhtaan energian lähteistä elinkaaripäästöiltään matalin (lähde: Inuk ST Plant CO2 footprint study 2021 / Ademe). Savosolarin aurinkokeräimissä ei käytetä harvinaisia maametalleja, ja keräinten materiaalit ovat täysin kierrätettävissä. Aurinkolämmön vahvuuksia ovat lisäksi aurinkolämpöteknologian valmistuksen eurooppalaisuus ja pienempi maapinta-alan tarve verrattuna esimerkiksi aurinkosähköpaneeleihin.

Solar Heat Europe on laskenut kesäkuussa julkistamassaan tiekartassa aurinkolämmön kapasiteetin kolminkertaistuvan vuodesta 2021 vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaisi, että kuluvan vuosikymmenen lopussa päästöttömällä aurinkolämmöllä olisi korvattu noin 12 miljardia kuutiometriä venäläistä kaasua. Samalla Eurooppaan syntyisi yli 250 000 vihreän siirtymän työpaikkaa. Suurin potentiaali on tiekartan mukaan teollisuuden ja siellä erityisesti ruuantuotannon prosessilämmityksessä, josta voitaisiin kattaa aurinkolämmöllä vuonna 2030 jo noin 10 prosenttia.

Tavoite energiaomavaraisuuden kasvattamiseen ja päästöjen vähentämiseen vahvistaa edelleen tarvetta erilaisten energian- ja lämmöntuotantomuotojen yhteiskäytölle. Energiajärjestelmien joustavuuden, eri energialähteiden käytön optimoinnin ja energian varastointimahdollisuuksien merkitys kasvaa. Aurinkolämpö soveltuu hyvin erilaisiin lämmön tuotannon yhteisjärjestelmiin ja sitä voidaan varastoida kustannustehokkaasti vesivarastojen avulla. (Savosolarin puolivuosikatsaus 1-6/2022)